Hyvää Joulua! Merry Christmas! God Jul!

Oho kaks julkaisua peräkkäin! :D En ollu ees huomannu että se edellisen julkaisu oli epäonnistunut aikasemmin.

Milja:

Päätin kirjottaa näistä Suomessa viettämistäni päivistä ns. päiväkirjamaisesti.

Maanantai

Saavuin Suomeen klo 23.15 ja mua oli vastassa Iina, Regina, Minea, Feba, Konsta, Dani ja Make. Kiitos ihanat<3 Oli ihanaa nähdä niin pitkästä aikaa! 

Annoin Minealle sen joululahjan heti siellä lentokentällä, mikä oli siis Viqueens paita missä oli takana Spiritläisten nimmarit ja hyvän joulun toivotukset. Sen reaktio oli paras ikinä :D Laitoin sen youtubeen silleen et vaa linkin saaneet näkee sen: 

http://youtu.be/NhLinp2Nd8I

Tos on se pidempi video, mitä en saanu lisättyy igseen.

Täs viel kuva siit paidasta

Mentiin siitä sit viettää "Mättö-iltaa" Jennyn, Essin, Reksun ja Iinan kaa. Vaihdettiin vähän kuulumisia ja syötiin hyvin. Puol neljän aikaan sain päähäni et haluun lähtee lenkille ja Iina lähti mun mukaan. Lenkkeiltiin meijän taloyhtiön sitä ympäristöö ympäri. Se käveli ja mä hölkkäsin ja tein jokases käännökses meijän hyppysarjan. :D

Regina lähti 5.30 ja muut meni sen jälkee nukkumaan. Mä ootin et äiti tuli kotiin kuuden aikaa ja join sen kaa "aamukahvit" ennen ku se lähti töihin ja menin sit nukkumaan.

Tiistai

Heräsin joskus yhen aikaan ja Essi oli lähteny jo. Lagattiin vaan pari tuntii Iinan ja Jennyn kaa ja sit ku äiti tuli syötiin jouluateria part 1. 

Puol kuudelta mul alko "MM-stunttitreenit". Eli siis treenattiin sil ryhmäl mil karsitaan Suomen naisten maajoukkueeseen ens toukokuussa. Tuntu PALJON helpommalta ku 4 kuukautta sitten. Kaikki on kehittynyt paljon yksilöinä ja stunteissa oli paljon enemmän voimaa ja parempi tekniikka. Ite oon saanu lisää voimaa, joka on tietenkin hyvä asia, mut kyl mua vähän häiritsee et on lihaksien takii tullu lisää massaa. Mut ajattelin rupee lenkkeilee niin et sais sen ylimääräsen läskin pois niin sit ei se lihasmassankaa lisääntyminen haittaa.

Tehtiin rewindii stretsiin, flikkii libbeen ja perus pyörivii ylösmenoja. Tein viel stunttitreenien jälkeen 10 volttii kanveesilla ja 12 arabiflikkikierrevolttia airtrackilla.

http://youtu.be/-Y3c2bLKbtI

rewind stretsiin

Illalla Iina tuli viel meille ja puhuttiin kaikesta maan ja taivaan välillä. Se lähti joskus kahen aikaan kotiin.

Keskiviikko

Jouluaatto! Nukuin aika pitkää ja ajettiin neljäks iskän luo viettämään Joulua yhdessä äidin, pikkuveljen ja iskän kanssa. Minea on viikon Englannissa Amyn kanssa. 

    Sain lahjaks kaikenlaist hyödyllistä. Osaan arvostaa nykyään paljon paremmin niit hyödyllisii pikkujuttui kun joutuu ostaa kaiken ite.

 Paras lahja oli ehkä proteiinijauhe :D

Noitten lisäks sain sit rahaa, jota olin itseasiassa toivonut pelkästään, koska lähen täältä vaan käsimatkatavaroiden kanssa eli voin ottaa vaan 8kg mukaan.

Torstai

Tänään mul oli stunttitreenit klo 12-14 ja tehtiin enimmäkseen stunttisarjoja. Meni taas tosi hyvin. Klo 14-15 tein viel akroo. Tiesin et mul on vaan tunti aikaa ku oltiin sovittu äidin kaa et se hakee mut kolmelta ja lähetää siit sit Turkuun sukulaisten luo. Päätin et keskityn perusjuttuihin ja parantamaan arabiflikkiä ja vast joskus 14.45 aloin tekee kierteitä airtrackillä. 10 toiston jälkeen kierteet rupes tuntuu taas hyvilt ja Tomik ehdotti tuplakierrettä. Mul oli siin vaihees vaan 3 min aikaa. Tein ekan Tomikin avul ja se meni 1,5 ja tuli pepulteen. Tein viel kaks ilman apuu ja kummatki tuli samal taval, mut vikas rupesin jo hiffaa. :D Olisin NIIN halunnu jäädä treenaa! Mut ehkä huomen illalla.

Nyt ollaan mummin ja ukin luona Salossa. Pelattiin just korttia ja juotiin ukin kanssa vähän viskiä. :D Huomenna tiedossa päivällisbuffetti Naantalin kylpylässä muiden sukulaisten kanssa!<3

Ainiin! Tapasin yhen tytön gymillä (en tajunnut kysyä nimeä :( ) mut se kerto lukevansa meijän blogia ja sain hyviä postausvinkkejä! Aionki kirjottaa joku päivä nyt miten Viqueensien treenit eroaa Suomen (pääasiassa WF:ien, kun siellä nyt oon lähinnä treenaillut) treeneistä sekä siitä että millaisia Norjan cheerleadingkisat on. :) Kiitos vinkeistä! Olis kiva saada enemmänkin, kun usein jää postaus kirjoittamatta kun tuntuu etten kuitenkaan kirjoita mistään jännittävästä. :D

Mutta ihanaa Joulun aikaa vielä kaikille!

-Milja

Ps. Ens kerral enemmän kuvia ;D

Suomi!!

(Tää postaus on kirjotettu maanantaina matkalla Suomeen, mut julkaiseminen epäonnistu ku laskeutuminen alko ja netti lähti)

Milja:

Okei, istun nyt koneessa matkalla Suomeen ja päätin kirjottaa postauksen aikani kuluks. En malta oottaa et oon taas Suomessa. Ystävien ja perheen lisäks on kaivannut eniten niitä pikkujuttuja Suomessa joita ei siellä ollessaan osannut arvostaa.

Ruokakaupat. (Sori, taas ruoka)

Suomen ruokakaupoissa on tosi monipuolisesti kaikkea. Norjassa ollessani oon kaivannut eniten:

-Laktoosittomia maitotuotteita kuten mm. maitorahkoja ja raejuustoja. Tähän mennessä oon löytäny vaan yhenlaista maustamatonta jogurttia ja mustikkajogurttia, superkallista laktoositonta maitoa ja vähälaktoosista maitoa. 

-Tietenkin ruisleipä! Ajattelin et täällä olis ollu ees jonkunlaista ruisleipää, mutta ei. Samankaltaisin vaihtoehto on tanskalainen limpun kaltainen rukiista tehty leipä, mutta se on tosi kallista.

-Ksylitoli. Mistään ei löydy ksylitolipurkkaa tai hammastahnaa! Heti kun pääsen kotiin, pesen hampaat pepsodentilla. :D

-Jäätelö. Siis täällä on säälittävä valikoima jäätelöitä. Trioa ja vanilijaa löytyy "edullisissa", isoissa pakkauksissa. Muuten siel on muutama muu vaihtoehto jotka on jotain superkalliita porvarijäätelöitä sellasis minipakkauksissa.

-Irtokarkit ja Fazer. Irtokarkit on täällä luokkaa "värjätyt sokeripallot".

Ymmärtäminen

En malta odottaa että ymmärrän vaivatta kaiken mitä mun ympärillä puhutaan. Tosin mun pitää muistaa miettiä vähän tarkemmin mitä puhun julkisilla paikoilla.

Sosiaalinen verkosto

Ei sitä edes tajua kuinka monta tuttua ihmistä omassa lähipiirissä on. Enkä tarkota nyt pelkkiä ystäviä, vaan myös niitä tuttuja ja puolituttuja joita moikkaat tavatessas ja joiden kaa puhut aina silloin tällöin. Sitä omaa sosiaalista verkostoa ei osannu arvostaa ennen ku muutti paikkaan jossa ei tunne ketään. On nimittäin aika raskasta tutustua ihmisiin koko ajan, joutuu aina astumaan vähän oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Vaikka tottakai se palkitseekin ja oon tutustunu tosi moniin ihaniin ihmisiin kuluneen neljän kuukauden aikana.

Tietenkin kummassakin maassa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta kulttuuri ja arvot on kummassakin maassa kuitenkin niin samanlaisia että usein tuntuu kuin olis ihan normaalisti Suomessa.

Oho nyt me jo laskeudutaanki! Regina on viettäny kuluneen viikon Suomessa ja meenki lentokentältä suoraan viettämään Reginan, Jennyn, Essin ja Iinan kanssa Reksun vikaa iltaa Suomessa. Toivotaan että se kirjottaa seuraavan postauksen ja kertoo enemmän reissustaan!

<3: Milja

Kolmannesosavuosi

Milja:

Hellou! Reilu kuukaus vierähtäny viime kirjotuksesta ja tänään tulee 4kk täyteen täällä! En voi uskoa. 

En oo kirjotellu nyt vähään aikaan, koska nää viimeset kaks kuukautta on ollut henkisesti tosi raskaita mulle. Kaks vanhaa työntekijää palas niiden lomilta minkä vuoks mul on ollu nyt vaan 1-2krt viikossa töitä, mikä ei siis riitä ees puolikkaaseen vuokraan. Lisäks treeneissä on ollu tosi stressaavaa. Pääsin aluks tekee pohjan paikkoi kisajoukkueessa, mut mut otettiin sielt pois ku akro ei oo enää oikeen sujunu, tai pikemminkin arabiflikki. Asiaa ei oo auttanu se että mua on pyörryttäny jos oon tehny vaik vaan yhen arabialaisenki.

Nyt kaikki on kuitenki paljon paremmin! Mun pomo siel pubissa hankki mulle työn tällases kuljetusfirmasta ku sen kaveri tarvitsi uuden työparin. Me kuljetetaan huonekaluja varastoista asiakkaille rekalla ja kannetaan ne sisälle. Luulin aluks et tuun kuolee, mut tosiasiassa istun autossa 8h päivässä pelaten kännykkää (tai kirjottaen blogipostausta) ja autan kantaa ehk yhen sohvan. Toi mun pari tekee kaiken muun työn, eikä se haluu mun apua. On kyl tosi huono palkka mut kyllä sillä elää, eikä mulle oo ennen maksettu yhtään mitään pelkästä istumisesta. :D Oon tääl töissä 10.2. asti. 

Vietiin vähän viiniä Niskaan. :D

Reginan ansiosta mul on ens viikon viikonloppuna töitä Scotsmanissa narikassa ja toivon että saan sieltä ihan vakituisen viikonlopputyön. Lisäks mun tuol nykyises työpaikassa, pubissa, se kokki on kyselly ravintoloista ja se soitti eilen et jossain saattais olla mulle viikonlopputyötä! Puhun sen kaa huomen lisää ku me ollaan samaan aikaan töissä.

Viime treeneissä tein taas pitkästä aikaa yksin kierrevolttia ja sain yhen arabiflikin tuntumaan "mun omalta". En malta oottaa et saan mun arabiflikin kuntoon ja pääsen oppii kaikkee uutta. Oon nyt päättäny etten jaksa stressaa tost kisajoukkuejutusta enää, ei se stressaaminen auta kuitenkaan mitään, turhaan vaan menettää yöunet. Rupesin kans syömään vitamiinitabletteja niin se huimaus on kadonnu! Must tuntuu et mun tölkkiruoka-kananmuna-nuudeli-ruokavalio ei oo ehkä ollut ihan terveellisimmästä päästä. 

Ollaan me tehty vähän muutaki ku vaa treenattu ja oltu töissä. Regina on viettäny tosi paljon aikaa sen työkavereiden kaa ja sit ollaan satunnaisesti hengattu vaan ulkona. Täs on nyt kuvii ku oltiin Reksun ja Emilyn kaa metsässä. :D

Tyyli 10+ 😏

Ja Reksun kaa Aker Bryggellä.

Mul on tänään 19h töitä, eka kuljetusfirmassa ja sit baarissa. Pääsen nukkuu noin 5.00-5.30. Huomenna 12h ja sunnuntaina en nouse sängystä. :D Tuun mitä luultavimmin kirjottelee nyt vähän useemmin ku on töissä aikaa.

En malta oottaa et pääsen Suomeen näkee kaikkii ihania ihmisiä! Ja Joulu!<3 Enää 10pvä lähtöön!

Joulu viime vuonna

O-ou nyt pitääki mennä. Just ku pääsin sanomasta et maailman helpoin duuni nii meil onki koko rekka täynnä sohvii ja 10 keikkaa mihin mua tarvitaan.. Moi moi!

-Milja

Miks kaikki hoidettavat asiat on kivempi tehdä yöllä?

Milja:

Moikka, päädyin nyt kirjoittamaan blogipostausta kun en saa unta. En ees muista milloin sitä tuli viimeksi kirjotettua... Haluisin kyllä kirjottaa useammin, mutta musta tuntuu että niistä tulee aina niin tylsiä ettei kukaan jaksa näitä lukea. (Paitsi ehkä äiti, Moi äiti!) Sain viimeks palautetta Minealta siitä että kirjotan liikaa ruuasta. :D Minkäs sille voi jos ruoka on lähellä sydäntä.

Minea tää on omistettu sulle <3

No mutta joo. Treeneistä sen verran että oon siis nyt varamies ens viikon lauantaina "kisattavissa" Norwegian Openeissa. Tosiasiassahan me ei siellä kisata vaan mennään vaan esiintymään. Olin tosi iloinen ku sain kuulla että oon varamies. Mun valmentaja pyys mut sen luo kesken treenien ja alotti sellasen perus varamiespuheen "Me nyt päätettiin että sä oot varamies mutta muista että sä oot tosi taitava jnejnejne..." Mun oli pakko keskeyttää se ja sanoo et mä oon tosi helpottunu niiden päätöksestä. Se näytti aluks vähän järkyttyneeltä, mutta ymmärs kyllä sitten ku mä selitin etten olis ollut vielä valmis siihen. Eikä siinä ois ollut mitään järkeä, olin nimittäin heikoimmassa ryhmässä, piilotetussa takaryhmässä, jolla ei mee stuntit muutenkaan hyvin. Nyt mä pääsen paremmin treenaamaan pohjana oloa varamiesryhmässä ja pystyn keskittymään tekemään akroa springfloorilla.

Töissä menee hyvin sekä huonosti. Hyvin siks että ne asiakkaat on ihan huippuja! Yleisesti ottaen ne on tosi mukavia ja ymmärtää etten osaa kieltä. Toki siellä on myös niitä kamalia 50-60-vuotiata elämäänsä kyllästyneitä ämmiä (anteeksi ruma kielenkäyttöni) jotka ei vaan ymmärrä miten norjankieltä osaamaton tyttö voi olla töissä Norjassa.

Pomo taas on asia erikseen.. Se ei ikinä kerro mun työvuoroja ennen kuin vasta samana tai edellisenä päivänä, se valehtelee, maksaa laittoman huonoa palkkaa ja valittaa joka asiasta. Nyt se ei tosin oo ollu enää niin ilkee ku oon sanonu sille vastaan. :D

Mitäs muuta täällä on tapahtunu.. Viime viikolla oli Loten, Thean ja Markuksen tuparit. Puhuin muuten tona iltana paljon norjaa. Suurin osa jatko sieltä baariin, mutta minä ja Regina (ainoot alle 20-vuotiaat lol) lähettiin seikkailee ja päädyttiin jonnekki lähipubiin. Siel oli tosi hauskaa ja joku jenkki jota kutsuttiin "Ritch"-nimellä tarjos kaikille. :D Oli hauskaa päästä vähän tuulettumaan ku yleisesti ottaen oon kaikki viikonloput töissä ja muutenki kaikki baarit on vähintään k-20.

Oon Suomessa 22.12.-2.1. Olis kiva tavata kaikkia ihania ihmisiä! Ilmotelkaa jos teillä jollain (jos joku muukin lukee tän ku äiti, sori äiti) on aikaa nähä! En malta oottaa et pääsen syömään Fazerin karkkeja, ostamaan Lumenen meikkejä ja treenaamaan MJ-karsintaryhmän kaa! :) 

Nyt pitää kai yrittää saada unta, herätys vajaan 5 tunnin päästä... Mutta jos tulee mieleen jotain postausehdotuksia niin laittakaa vaikka askissa (miljaadela) tai facebookissa. Joku ehdottiki jotain treenipostausta et ottaisin videoo treeneistä, mut se saattaa olla vähän vaikee toteuttaa, ku mun pitää treenata treeneissä. Ajattelin et voisin kyl ottaa videopätkiä ens lauantain kisoissa ku mul on varmaan aikaa, mut älkää odottako mitään mestariteosta. ;D Oh god kello on siellä jo 4, hyvää yötä! <3

Milja kiittää ja kuittaa

PS: Lupaan että ens postauksessa on paljon kuvia.

“The purpose of life is to live it, to taste experience to the utmost, to reach out eagerly and without fear for newer and richer experience.” ― Eleanor Roosevelt

Regina:

Epätasaisen tasaisesti koitan tulla moikkaamaan teitä tänne.
Viime viikolla Ellu tuli käymään Oslossa ja olikin ihanaa saada, joku joka tunsi minut Suomessa kylään. Varsinainen vierailu sekin oli, olen oikea malli "host". Toki voin osittain syyttää säätä, sillä kolmen päivän ajan satoi lähes lakkaamatta. Saatiin kuitenkin aikaseksi muutama kierros ympäri Osloa ja tuli kuviakin jopa otettua.

 En ollut edes ymmärtänyt miten paljon ikävöin ihmisiä Suomessa! Joten parasta päivissä oli ,että sain viettää aikaa rupatellen turhista ja löhöillen sohvalla Elinan kanssa, ihan niin kuin Suomessa, ihan niin kuin mikään ei olisi muuttunut.

 Kuulostaakin varmaan oudolta, kun sanon etten Suomea kaipaa niinkään, ihmisiä liikaa!
Olen rakastunut Osloon. Syytä en tiedä ja löydänkin itseni usein pohtimassa ,että mikä tekee minut onnelliseksi täällä. Vapauteen yleensä päädyn, uudessa kaupungissa saan elää eämää niin kuin haluan ja rakentaa uuden elämän ohella vahvempaa minääni. Kliseistä, ehkä vähän! :D Muuttaessani tänne oletin ,että murrun viikkojen sisällä muutosta, olisin yksinäinen ujo Regina ja rahaton ja surkea. Yllätynkin, joka päivä kun nousen ylös ja jokin saa hymyn nousemaan huulille ja minulla onkin työ, tuttavia, asunto ja kaikki on itseasiassa hyvin. En vieläkään ole lopettanut romahduksen odottamista, kai olen sillä tapaan outo, mutta sitä odotellessa aion nauttia jokaisesta hetkestä!

Näihin ihaniin hetkiin kuuluvat ne ihmiset joita kaipaan. Ikävöin perhettäni ja ystäviäni, mutta se ikävä ei satu, se vain muistuttaa minua siitä, miten paljon välitän heistä ja että he ovat siellä jossain. Se on niin jännä, miten voit olla päiviä ja viikkoja juttelematta sanaakaan ihmisen kanssa, mutta kun vihdoin keskustelulle saadaan hetki aikaa, se venyy tuntien mittaiseksi ja saatatte keskustella niinkin tärkeistä asioista ,kuin viimeisin hiusten pesu ja nutellan ihanuus. Haha, naurattaa ihan kun ajattelen puheluita. Olen myös huomannut ,että juttelen perheeni kanssa paljon enemmän täällä ja toivon että se pysyy niin. Ehkä aika tulee muuttamaan vähän meitä, mutta toivon ,että ystäväni jaksavat tätä häsläävää kaukana olevaa Reginaa ja vielä kun tulen Suomeen, minulla on oma kolo heidän kotisohvalla.

Olkoon tämä sekava kirjoitus nyt tässä ja se saa toimia myös isona viestinä rakkaille ystävilleni ja perheelleni. Olette tärkeitä, vaikken aina muista ilmoitella itsestäni! Ja saa muistutella itsestään myös ja samoin blogin puolella halutuista kirjotuksista ;)

 

 

p.s. kiitos tuliaisista Eltsi (+Eltsin mama) ja kiitos kahvinkeittimestä äiti <3

Elämä on ihanaa ,kun ihmiset hemmottelevat sinut pilalle 

T: Tuliaisiin hautautunut Regina

Welcome Autumn

Regina:

Mitä? Nyt mennään jo lokakuun toisessa viikossa, kun maailman luokan lupaavin bloggaaja ilmoittautuu! Noh ehdinpähän päivittää ennen talvipakkasten saapumista.

Syyssateet ja kirpeät syysilmat olivat kuitenkin minua nopeampia ja keltaisten ,oranssien ja punaisten puiden ympäröidessä nyt liikutaan täällä Oslossa. Kuukauden vaihtuessa ilmojen lisäksi muuttui asuin paikkamme. Muutimme nimittäin 1.lokakuuta lähemmäs keskustaa, asumaan kolmioon Nathalien kanssa, joka on siis jengiläisemme Spiritistä. Kuvia ei tähän hätään ole kauheasti sillä onnistuin rikkomaan rakkaan lumiani ja kamera on turvallisesti Suomessa. Luvataan kuitenkin tehdä PIAN asuntopostaus. Siihen asti saatte luottaa vain sanaani.. Asunto sijaitsee siis n. 15min kävely matkan päässä keskustasta, joka on viideltä aamulta töiden jälkeen vielä ihan käveltävä matka. Sijainti on kätevä siitäkin, että asustelemme pienen ostoskeskuksen päällä, joten kaikki tarvittava on lähellä. Asunto itsessään on sopiva ja tuntuu jo kodilta, vaikka oma huone on vielä hieman keskeneräinen ( Ikea reissuja odotellessa <3). Kodin tästä tekee keittiö, pystyn laittamaan ruokaa ja leipomaan siistissä, puhtaassa ja lämpimässä keittiössä.

"You can't buy happiness, but you can buy food. And that's kind of the same thing",tämä todettiin Nathalien kanssa juuri toissapäivänä ja se kyllä pitää paikkansa! Elämä maistuu nyt ihanalta!

Lyhyt päivitys, tylsästi kuvattomasti, mutta nyt minun on kiirehdittävä töihin! Vietän taas yöt hullujen työkavereideni ympäröimänä, mutta hulluudesta huolimatta he ovat kyllä aivan mahtava porukka jotka pitävät minut hereillä koko yön ja saavat aidon hymyn huulilleni vielä aamu viideltäkin!

Loppuun vielä terkut Suomeen <3 Toivottavasti jaksatte pysyä mukana, vaikka olemme suoriutunet aliarvoisesti blogin kirjoituksesta. Nyt kuitenkin on muutama postaus idea tallessa ja toivottavasti saan ne blogiin piakkoin.

Täällä pysytään

Milja:

Hello!

Nyt on varmasti ennätyspitkä aika viimesestä postauksesta. 😳 Taas on ehtiny tapahtua vaikka mitä.

Perjantaina tuli täyteen tasan kuukausi täällä oleskelua. Tosi outoo. En jotenki pysty kuvittelee et ollaan oltu tääl jo kuukaus, mut toisaalta taas tää on ollu ehk tapahtumarikkain kuukausi mun elämässä. Pikkuhiljaa rupee hahmottumaan et hei, me oikeesti asutaan täällä, ja tullaan asumaan viel ainaki seuraavat 10 kuukautta! 

Tehtiin kikhernepihvejä :P

Arki on ruvennu pikkuhiljaa hahmottumaan kunnolla, vaikka elämä on vieläki vähän sekavaa ku työvuoroja on vähän millon sattuu. Ite oon tehny nyt kuluneella viikolla tosi paljon töitä, ku yks toinen tarjoilija tuolta on lomalla. Tost mun duunista saa aivan paskaa palkkaa ja yritän vaan saada sen verran rahaa kasaan et saan vuokran, ruuan ja cheerleadingmaksut maksettua. 

Työnäkymät baaritiskin takaa

Vaikka mun työ onkin aika raskasta, teen välil 11,5 h pitusii päivii ja aika ajoin tekis mieli vaan rupee itkee, niin kuitenki on tosi kivaa ku on alkanu tutustuu paikallisiin ihmisiin ja pystyy rupee luomaan sosiaalistaki elämää.

Treeneissä on ihan mahtavaa! On päässy treenaa uusii stuntteja, akroo<3 ja loppukuntoonkin alkaa jo tottua. Nyt odotellaan meijän henkilötunnuksia, joiden pitäis tulla perjantaihin mennessä, ja jotka mahdollistaa meijän kisaamisen NM-kisoissa ja Worldseissa. Ei siis tarkoita että pääsisimme kisaamaan, vaan että meillä on edes mahdollisuus kilpailla kisapaikasta. Marraskuussa kisattavissa Norwegian Openeissa meillä ei oo vielä lupaa matolle, mutta valmentajat on miettiny kanssa, että ne vaan laittaa sinne matolle ketä ne haluaa, ja mentäis tahalleen diskattaviks. Vielä ei oo päätetty mitä tehään.

Iltapalaa treenien jälkeen

Muutetaan nyt luultavasti lokakuun alussa meijän jengiläisen Nathalien kaa yhteen, ku sen nykyinen kämppis (meijän toinen jengiläinen) hankkii oman kämpän. Siel on 63m2 ja kaks makkarii, eli jaettais Reginan kaa huone. Vuokra on aika paljon, 3800 NOK/hlö eli joku 450€. Sil hinnal saatais joku yksiöki, mut toisaalt ehkä ihan kiva et on vähän enemmän liikkumatilaa, ja toi on kuitenki tosi hyväl sijainnilla.

Huomenna taas töitä ja treenit, meenki tästä nukkuu. Öitä! :)

-Milja

Foooood

Milja täällä! Tällä kertaa kirjottelen ruuasta. Meil oli tänää Spiritin kaa ravintoluento (norjaksi) mis käytiin läpi just urheilijan ruokavaliota jne.. 

Ollaan viime päivinä herkuteltu ihan liikaa mut nyt sille tulee stoppi! Aiotaan suunnitella meijän viikon ruokaliista aina etukäteen ja keskitytään sopiviin ateriaväleihin ja veden juontiin! 

   Keskeneräinen suunnitelma

Aion pitää aina treenilaukussa tällasia pussukoita jois on pähkinöitä ja rusinoita. Lisäks otan treenien jälkeiseks välipalaks jonku hedelmän ja käyn ostaa treenien jälkeen siit vieres olevasta kaupasta jonku jugurtin, kaakaon tai maitorahkan.

Oon ihan innoissani! Tää oli nyt tällanen pikkupostaus, mut halusin pistää virallisen alun mun terveelliselle elämälle. :D Seuraavat kolme päivää oon taas 15.00-01.00 töissä ja reginaki on töis la ja su niin tuskin kirjotellaan, mut ens viikkoon! :)

-Milja

Arjesta kiinni

Terkut Reginalta! Istun keittiön pöydän äärellä ja mietin mitä kirjottaisin. Asiasta ei ole taaskaan puutetta, sillä viimeisestä kirjoitus kerrasta on taas kulunut luvattoman kauan. Ongelmana ei ole myöskään haluttomuus, oikeastaan päinvastoin haluaisin kirjoittaa teille upeita kuvailuja ja hauskoja tekstejä elämästäni täällä, mutta selkeästi blogin kirjoittaminen on taito, jolla minua ei ole siunattu. Arvostus näitä henkilöitä kohtaan, jotka kirjoittavat sujuvia, mielenkiintoisia ja luontevia tekstejä, on suuri! Itse olen avannut blogin kymmeniä kertoja ja aloittanut saman tekstin kymmenen kertaa ja vieläkään ei onnistu...ehkä vielä joskus!

Samalla, kun minä opettelen kirjoittamaan blogia, voitte te kertoa, jos kaipaatte jotain tiettyä aihetta käsiteltäväksi.

Sitten asiaan, ennen kuin syyskuukin jää taakse! Suurimman muutoksen elämäämme täällä on luultavasti tehnyt paperinpala , jota kutsutan myös työsopimukseksi! Eilisen jälkeen nimittäin molemmilla on virallisesti töitä. Miljan tavoin sain paikan ravintolasta/baarista ja siellä tulen monet tunnit viettämään. En malta odottaa ensimmäistä kunnon työpäivää tai oikeastaan en malta odottaa, että pääsen osaksi mahtavaa työporukkaa! Sillä työskennellessäni siellä pitkääkin päivää, uudet työkaverini saivat minut hymyilemään ja nauramaan väsymyksestä huolimatta.

Työ oli ja on meille avain omaan elämään täällä ja eilen aloitimme sen rakentamisen käymällä verotoimistolla. Rekisteröimme itsemme siis Norjan asukkaiksi ja haimme henkilötunnusta ja verokorttia. Toivottavasti kaikki on nyt tehty oikein ja parin viikon päästä päästään tirauttamaan kyynel, jos toinen onnesta, kun näemme postilaatikossa todistuksen onnistuneesta muutosta. Stressaavaa tämä on, sillä ilman henkilötunnusta emme oikein voi ajaa asioita eteenpäin ja myös lajin kannalta tämä vaihe on tärkeä. Norjan mestaruuksista kisataan hieman yli kuuden kuukauden päästä ja sinä päivänä jokaisen joukkueen jäsenen on täytynyt olla virallisesti maan kirjoilla vähintään kuuden kuukauden ajan. Nyt vielä mennään aikataulussa!

Samalla, kun vähitellen luodaan mahdollisuutta jäädä tänne, seikkaillaan yhdessä joukkueen kanssa tai yksin ympäri Osloa. Viimeisimpänä "seikkailuna" oli reissu Crossfit Osloon, jossa vedettiin kevyt 2h crossfit setti.

 Rankkaa oli, mutta oli se sen arvoista! Tunti vedettiin täydellä teholla ja oli myös ihanaa nähä miten kaikki pitivät yhtä ja kannustivat, vaikka periaatteessa yksilö suorituksesta oli kyse. Spirit ladys- what a great ladies they are!

 Yhteistyö ei rajoitu pelkästään pieniin hetkiin extra tunneilla, missä pitäisi pitää "mainetta" yllä. Treenejä on takana kahdeksat ja pidän joukkueesta hetki hetkeltä enemmän! Treeneissä treenataan täysiä, toisia kunnioitetaan ja jokaiselta voit oppia jotain. Oli meillä "Rookie-treenit" ja muutama hymyn väre nähtiin vanhojen joukkuelaisten kasvoilla, kun saivat aikaan aikamoiset taideteokset. Mutta taustat unohdettiin nopeammin kuin hien mukana lähtenyt eye liner.

Eiköhän siinä ole nyt aatteita tarpeeksi menneistä päivistä. Lupaan palailla uusien kertomusten ja mietteiden kanssa, mutta nyt tämä neiti palaa uuden koukutus-sarjan pariin!

Well who wouldn't like the men in suits <3

1/3 check!

Vihdoin sain siis itsenikin raahattua ruudun taakse kirjottelemaan. Eli raapustuksia by Regina luvassa!

Muutama päivä tässä onkin vierähtänyt viime päivityksestä ja paljon on ehtinytkin tapahtua!
Aloitetaan  karsintapäivästä vol.2! Vasta näin jälkeenpäin ymmärrän miten paljon karsinnat jännitti ja miten paljon oikeasti halusi päästä joukkueeseen.
Molemmat odoteltiin karsintojen alkamista tyypilliseen tapaan, minä puhuen jatkuvalla syötöllä ja Milja oleskeli omassa "kuplassa".
Karsinnat aloitettiin taas pikaisella akrolämpällä, jonka jälkeen siirryttiin kanveesille. Siellä oli mahdollisuus vielä näyttää taitoja, jos oli jotain mitä ei pystynyt näyttämään edellisenä päivänä matolla. Molemmat meistä oli näyttänyt omat taitonsa matolla, joten käytin sen ajan oman volttini hiomiseen. Muutaman hetken jälkeen siirryttiin tekemään paikaltaan akroa samaan aikaan. Päivän naurut ja tarpeellinen rentoutus tulikin siinä vaiheessa! Monien (lue: valmentajien) järkytykseksi Milja ilmoitti ettei osaa flikki-volttia ja tovi pähkäiltiin, että kuinka tyttö, joka tekee kierrevolttia ei pysty tekemään "helpompaa" taitoa. Ilmeet oli kyllä näkemisen arvoisia!

Akron jälkeen jaettiin ryhmät  ja siirryttiin stuntteihin, joista käytiin läpi 540, full around ja rewind. Stunttailu keskeytettiin yhtäkkiä ilmoituksella, että valmentajat siirtyvät päättämään joukkuetta ja ilmoittavat sen pian. Sydän taisi jättää pari lyöntiä välistä sillon, eihän siihen ollu ehtiny valmistautua , kun alun perin joukkue piti ilmoittaa vasta karsintapäivän jälkeen!

Odotellessa Milja rauhotteli itseänsä pomppimalla trampalla ja itse kulutin aikaa juttelemalla muutamille tytöille ja stunttaamalla.. Pienen ikuisuuden jälkeen oli tulosten aika..
Nimi toisen perään ja jännitys kasvoi. En osaa kuvailla sitä helpotuksen ja onnen tunnetta, kun kuuli oman nimensä vihdoin joukkueen listalla. Eli niin Milja kuin minäkin saimme paikan Viqueens Spiritissä kaudelle 14/15!! Dream come true! 

Ensimmäinen joukkuekuva

Tulipas siitä pitkä sepustus! Kerrottavaa riittää vielä, kiitos oman saamattomuuteni.. Eli samana päivänä kävin keskustassa ravintolassa, josta luvattiin paikka lokakuusta tiskaajana. Plan B, mitä loistavin, sillä nyt kun on paikka joukkueessa, en kyllä lähde täältä helpolla takaisin. Toki työnhaku jatkuu vielä, pikaisemman ja paremman paikan toivossa. Miljan kohalla onkin käynyt parempi tuuri. Nyt kolmen päivän aikana Milja on tehnyt töitä paikallisessa pubissa, jossa pääasiallisena tehtävänä on huolehtia ammattijuoppojen nesteytyksestä eli ainakin tuopin kaataminen onnistuu nykyään :D  Huomenna toivottavasti on siis todistusta kyseisestä työstä myös paperilla!

Eli tosiaan nyt on 1/3 arjesta kasassa, nimittäin treenit, vielä työ ja elämä hommattava. Päivät muuten menee joko työskennellessä tai työtä etsiessä. Tänään kävin kylläkin stunttailemassa muutaman jengiläisen kanssa, saadakseni lepoa jatkuvasta stressaamisesta. Tuli tarpeeseen ja oli hauskaa, en tule varmaan koskaan tottumaan siihen, että kuinka lahjakkaita kaikki ovat tässä joukkueessa.

Tässä kaikki tällä erään, palaillaan taas piakkoin!

-Regina

1. karsintapäivä & asunto!

Hellou, Milja täällä taas! Regina sano et se voi kirjottaa huomen jos päästään Viqueenseihin. ;P

Mut joo eli eilen herättiin Rebecalla valmiiks katettuun aamupalapöytään. Niin hyvää, ehkä meilläki on joskus viel varaa. :D 

Yks tyyppi jonka kaa oltiin juteltu vuokrakämpästä ilmotti et päästäis muuttaa samana päivänä, mut illalla! Jee! Se on siis vaan syyskuun loppuun asti, mut sehän oikeestaan määritteleeki, et pystytäänkö jäämään tänne vai joudutaanko palaa Suomeen. No joka tapauksessa, oltiin kuitenki jo varattu hostelli joten raahattiin meijän kamat sinne hostelliin, ja lähettiin siitä nopeesti kohti Viqueensien karsintoja. 

     Mentiin gymille viideks ja huomattiin että karsinnat alkaaki vasta seiskalta.. No istuskeltiin, panikoitiin ja täytettiin karsintalappui.

Karsinnat oli aika erilaiset ku mihin Suomessa on tottunu. Alotettiin perus juoksulämpällä, jonka jälkeen oli muutama minuutti aikaa lämppää akrot. Ehin tehä pari AF, AFV ja yhen AFKV avulla, enkä ees lämpänny paikaltaa akroa tai juoksevaa. 

     Ekana katottiin siis akrot. Tarkotuksena oli tehä kulmasta juokseva ja tulla sen jälkeen keskelle näyttämään paikaltaan akro ja kaikki kattoo ympärillä.. Olin siin jonossa vikojen joukossa ja Regina oli suunnilleen keskellä. Siin jonos kesti ihan sikakauan ja joutu pitää itteensä lämpimänä. Olin ihan paniikissa ku olin ehtiny tekee vaa yhen KVn avulla ja tein viimeks yksin EMeissä.

     Reginal meni tosi hyvin. Se näytti AFF ja toukkariflikin. Mun vuorolla olin edelleen ihan jossai muis svääreis. Tein sen AFKVn jonka jälkeen näytin erittäin järkyttyneeltä. Kävelin siihen keskelle ja se yks valmentaja näytti mulle sillee et "hymyile". Rupesin hymyilee, ja ajattelin et "joo okei voltti kyl mä selviin" TEIN JONKU TIKTAKFRIIKKIVOLTIN! Sätkin siel ilmas jotenki oudosti ja tulin siit yhelle jalalle alas ja pomppasin kahelle jalalle.. Mitä helvettiä oikeesti!? Mä en tajua! No, sen jälkeen naama oli varmaa näkemisen arvonen, mua hävettää, sit tein vaa jonkunlaisen toukkarin ja lähin äkkii pois.. Kyl mä nyt pystyn jo nauraa sille asialle, mut en vaan ymmärrä. :D

     Akron jälkeen tehtiin viel stuntteja ja heittoja. Full-uppeja, rewindeja ja kierrevolttiheittoi. Stunttien jälkeen oli kamalin osuus. Juoksutesti! Se kesti 2,5 min ja siin tehtii aluks 14 ojentajaa sillee et nostetaan ain joka ojentajal jalka kainaloo kohti, sen jälkeen 10 kyykkyhyppyy ja sit loppuaika maton päästä päähän juoksuu niin monta kierrosta ku ehtii. 

     Regina teki eka ja se ei näyttäny niin pahalta mitä se todellisuudessa oli. Ensinnäki huomattiin kummatki sen aikan et ei oltu todellakaan syöty tarpeeks. Se oli ihan kauheeta! :D Meijän tulokset oli 25 ja 26, eli ihan hyvät. Paras juoksi 28.

     Testin jälkeen ne pyys osan niitten luokse, ja tiputti ne jo nyt. Me päästiin "jatkoon" tai jos ei päästy nii ei ainakaa ymmärretty.

     Lähettiin sielt gymilt joskus 21.30 ja mentii kaupan kautta hostellille. Kaupassa mun kortti ei toiminu, ja menin kattoo verkkopankista, niin siel luki jotai "Sinulla ei ole tilejä, voit avata tilin ottamalla yhtettä OPn asiakaspalveluun." Menin ihan paniikkiin :D Itkin ja ajattelin vaa et "Nyt mun kaikki rahat on kadonnu enkä pääse täält ees pois ja joudun kadulle ja jäädyn sinne." Juuh... Kyl se sit noin 10 min pääst rupes taas toimimaan.

    Otettiin sielt hostellist meijän kamat, checkattii ittemme ulos ja lähettiin sinne meijän vuokrakämppään. Oltiin siel noin 23.40. Jouduttiin viel kantaa meijän matkalaukut 4. kerrokseen...

Tänään jouduttii aamul herää 7.30 ja hoitaa noit vuokra-asioita, säätöä... Saatiin lopult kaikki hoidettuu ja mentii viel nukkuu ja herättii vast kahelta. Purattiin kamat ja hoidettiin kaikki vuokra-asiat ton tyypin kaa joka asuu meijän kaa tääl asunnossa. Asutaan siis kaksiossa yhen intialaisen miehen kaa, joka on kyl tosi mukava. Meil on Reginan kaa yhteinen oma huone. Illal lähettiin viel Ikeaan ostaa jotai ihan pikkujuttui mitä tarvittiin.

Huomen on toinen karsintapäivä ja saadaan toivottavasti tietää ne tulokset heti. Regina lupas kirjotella huomenna! Ostettiin jo Oreo-keksipaketti alennuksesta valmiiks, et jos päästään nii juhlitaan ja jos ei päästä nii syödään suruun. Tuli tosi pitkä, ehkä joku jakso lukee. :D

-Milja