Epätasaisen tasaisesti koitan tulla moikkaamaan teitä tänne.
Viime viikolla Ellu tuli käymään Oslossa ja olikin ihanaa saada, joku joka tunsi minut Suomessa kylään. Varsinainen vierailu sekin oli, olen oikea malli "host". Toki voin osittain syyttää säätä, sillä kolmen päivän ajan satoi lähes lakkaamatta. Saatiin kuitenkin aikaseksi muutama kierros ympäri Osloa ja tuli kuviakin jopa otettua.
En ollut edes ymmärtänyt miten paljon ikävöin ihmisiä Suomessa! Joten parasta päivissä oli ,että sain viettää aikaa rupatellen turhista ja löhöillen sohvalla Elinan kanssa, ihan niin kuin Suomessa, ihan niin kuin mikään ei olisi muuttunut.
Kuulostaakin varmaan oudolta, kun sanon etten Suomea kaipaa niinkään, ihmisiä liikaa!
Olen rakastunut Osloon. Syytä en tiedä ja löydänkin itseni usein pohtimassa ,että mikä tekee minut onnelliseksi täällä. Vapauteen yleensä päädyn, uudessa kaupungissa saan elää eämää niin kuin haluan ja rakentaa uuden elämän ohella vahvempaa minääni. Kliseistä, ehkä vähän! :D Muuttaessani tänne oletin ,että murrun viikkojen sisällä muutosta, olisin yksinäinen ujo Regina ja rahaton ja surkea. Yllätynkin, joka päivä kun nousen ylös ja jokin saa hymyn nousemaan huulille ja minulla onkin työ, tuttavia, asunto ja kaikki on itseasiassa hyvin. En vieläkään ole lopettanut romahduksen odottamista, kai olen sillä tapaan outo, mutta sitä odotellessa aion nauttia jokaisesta hetkestä!
Näihin ihaniin hetkiin kuuluvat ne ihmiset joita kaipaan. Ikävöin perhettäni ja ystäviäni, mutta se ikävä ei satu, se vain muistuttaa minua siitä, miten paljon välitän heistä ja että he ovat siellä jossain. Se on niin jännä, miten voit olla päiviä ja viikkoja juttelematta sanaakaan ihmisen kanssa, mutta kun vihdoin keskustelulle saadaan hetki aikaa, se venyy tuntien mittaiseksi ja saatatte keskustella niinkin tärkeistä asioista ,kuin viimeisin hiusten pesu ja nutellan ihanuus. Haha, naurattaa ihan kun ajattelen puheluita. Olen myös huomannut ,että juttelen perheeni kanssa paljon enemmän täällä ja toivon että se pysyy niin. Ehkä aika tulee muuttamaan vähän meitä, mutta toivon ,että ystäväni jaksavat tätä häsläävää kaukana olevaa Reginaa ja vielä kun tulen Suomeen, minulla on oma kolo heidän kotisohvalla.
Olkoon tämä sekava kirjoitus nyt tässä ja se saa toimia myös isona viestinä rakkaille ystävilleni ja perheelleni. Olette tärkeitä, vaikken aina muista ilmoitella itsestäni! Ja saa muistutella itsestään myös ja samoin blogin puolella halutuista kirjotuksista ;)
p.s. kiitos tuliaisista Eltsi (+Eltsin mama) ja kiitos kahvinkeittimestä äiti <3
Elämä on ihanaa ,kun ihmiset hemmottelevat sinut pilalle
T: Tuliaisiin hautautunut Regina